Yksi essee puuttuu. Kahdestahan sellaisesta sain arvosanat 5/5 eli täydet!! Olen ollut hirvittävän ylpeä itsestäni ja ylpeä oli myös perheeni, joka päätti lahjoittaa minulle vähän reippausrahaa. Mietin parhaillaan mihin ne käyttäisin. Suunnittelin nilkkapainoja, käsipainoja ja salihanskoja. Saas nährä :)
Ikävän tunteita on tunnettu. Ikävä ollut omia ystäviä. Mutta onneksi on nämä yhteydenpitovälineet ja muistoja kauniita. Nämä sanat ovat pyörineet mielessäni:
Exit: Lähimmäinen
Soitinko liian myöhään
nukuitko jo
Sano vaan aivan suoraan
jos häiritsen
Jos pienen hetken kuuntelet
ja ehkä vielä rukoilet
Sä kipuni kyllä tiedät
ja mitä se on
Kun oot mennyt läpi
saman rovion
Et sorru suuriin totuuksiin
etkä valmisvastauksiin
Sä oot se ihminen
Sä oot lähimmäinen
Sinä oot se olkapää
johon jotain tuskasta jää
sinä autat hädässä ystävää
Kiitos ja hyvää yötä
helpotti jo
Taakkani taas kannan
kevyemmin
Pienestä hetkestä suuren teit
kun tuskastani osan veit
Sä oot se ihminen...
Kun näköalattomuuteen
minä eksyin ja katosin
Niin sinä tulit siihen
ja ikkunan aukaisit
Kevättä siis nyt vaan eteenpäin. Huomenna ajattelin olla reipas ja mennä salin kautta uimaan, sitten vähän esseillä, sitten vähän shoppailla ja sit työ-Jo'n luokse leffailtaa viettämään. Ai joo! Tänään kävin hammaslääkärissäkin koko viikon jatkuneen hammaskipuni kanssa. Mitään reikiä tms ei ollut. Jonkilainen hermokipu vaan. Sain halpaa buranaa :D Kyllä pelotti, mutta selvisin. Lääkäri oli jonkinlainen mamu mies jonka jutut oli melkein ymmärrettäviä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti